Contents
Introduction
The drafting, upkeep and communication of the rescue plan are based on the requirement of the Rescue Act (379/2011). In this rescue plan, there is an account:
- for the conclusions of the assessment of hazards and risks;
- for the safety arrangements of the building and the premises used in the operations;
- regarding the instructions to be given to people for the prevention of accidents and acting in accident and danger situations;
- other possible actions for independent preparation at the location. (Rescue Act 379/2011, Section 15))
The rescue plan must be kept up to date and it must be communicated in the necessary way to the persons in the relevant building or other site. (Government Decree on Rescue Action 407/2011, Section 2.)
There are also other requirements for safety in the Rescue Act; the most important of these are:
The owner and holder of the building and the operator must, for their part take care that the building, structure and its surroundings are kept in such condition that:
- the risk of the starting, intentional starting and spreading of a fire is slight;
- the people in the building can vacate the building in the event of fire or other sudden danger situation or they can be rescued in another way;
- rescue operations are possible in the event of fire or another accident;
- the safety of rescue personnel has been taken into account. (Rescue Act 379/2011, Section 9))
The following equipment and devices must be kept in working order and serviced and inspected appropriately:
- extinguishing, rescue and prevention equipment;
- devices that facilitate extinguishing and rescue work;
- fire detection, alarm and other devices signalling the risk of an accident;
- the lighting and signs of the exit routes;
- the equipment and devices of the civil defence shelters (Rescue Act 379/2011, Section 12))
The owner and holder of the building and the operator must, for their part:
- the starting of fires is to be prevented, as well as the arising of other hazardous situations;
- the protection of persons, property and the surroundings in danger situations is to be prepared for;
- the extinguishing of fires, and other such rescue measures that they are able to do independently, are to be prepared for;
- start action for securing safe exit from fires and other danger situations, as well as action for making rescue operations easier. (Rescue Act 379/2011, Section 14))
Basic property information
8-kerroksinen yksiportainen asuinkerrostalo, jossa on yhteensä 69 asuntoa. Rakennuksen paloluokka on P1. Jokainen asunto on oma palo-osastonsa EI60- rakentein (kestää tunnin paloa).
Talon 1. kerrokseen on sijoitettu
- jätehuoneet
- polkupyörävarasto
- kerhotila
- sauna- ja pesutilat
- talopesula
- liiketila (ravintola)
Basic information
| Property name | Asunto Oy Espoon Olarin Maapallonkuja 1 B |
|---|---|
| Building address |
Maapallonkuja 1 02210 ESPOO |
| Number of apartments | 69 |
| Building type | Apartment building |
| Number of floors | 8 |
| Year of construction of the property | 2024 |
| Housing management office |
Newsec Property Asset Management Finland Oy
tel. 0103896002 http://www.newsec.fi |
Organisation
| Property manager |
Samuli Tornberg Newsec Property Asset Management Finland Oy phone 0103896002 samuli.tornberg@newsec.fi |
|---|
Other information
The site falls within the area of the following rescue service: Western Uusimaa .
| Heating type | District heating |
|---|---|
| Main water shutoff | Lämmönjakohuone |
| Heat distribution room | Kellarikerros |
| Electricity switchboard | Kellarikerros |
| Ventilation device |
IV-konehuone sijaitsee katolla
|
| Air ventilation emergency stop |
SPOK (sijaitsee kellariin johtavalla hyökkäysreitillä) |
| Gathering area | Kuunkehrän pysäköintialue |
| Back-up gathering area | Määritetään tarvittaessa |
| Number of civil defence shelters | 1 |
| Location of civil defence shelter VSS1 | Kellarikerros |
Division of responsibility
| Party | Area of responsibility | |
|---|---|---|
| Property management | Responsible for the management of the entire property, managing maintenance contracts and equivalent matters, addressing reported security or other breaches or assigning them to other parties. The manager is the contact person for regulatory control and other such matters and participates in e.g. fire inspection rounds | |
| Property maintenance | Responsible for the technical systems and security devices on the property, management of the yard area, necessary snow clearing etc. The maintenance person observes any issues while moving around the property and manages them on their own or reports the issue to the manager. | |
| Resident | The resident is responsible for their own living area and storage booth as well as their movables and operations in the company. The property systems or fixed structures on the residents' premises are managed by the maintenance company. | |
| Normal information flow in terms of deficiencies: Resident--- Maintenance company --- Management | ||
The residents can report the safety observations or other deficiencies to the maintenance or the property management by phone or by e-mail, the necessary contact information can be found e.g. in the "Organisation" chapter of this plan.
Important phone numbers
Important numbers of the property
| Task | Name | Telephone number | Service phone number |
|---|---|---|---|
| Maintenance company | |||
| Lift maintenance | Kone Hissit Oy | 080015063 |
Other important numbers
| Operator | Telephone number | Duty hours |
|---|---|---|
| Public emergency numbers | 112 | 24 h |
| Poison information centre | 0800 147 111 | 24 h |
Risk assessment
Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Arviointi on kohdistettu arjen sekä ympäristön turvallisuuteen.
Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.
Vaaratilanteet:
Tulipalo
Vesivahinko
Kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen ja muut vastaavat tapaturmat
Sääoloista johtuvat vaarat; mm. rankkasade, myrsky, tulva
Ulkoiset vaarat, kuten liikenneonnettomuus lähialueella tai säteily- ja kaasuvaarat
Katkot tai häiriöt sähkön, veden tai kaukolämmön jakelussa
Ilkivalta, ryöstö tai murto.
|
Risk Causes |
Consequences | Actions and safety and security preparations |
|---|---|---|
|
Tapaturma tai sairauskohtaus Talvella liukkauden aiheuttama kaatuminen. Rakennuksen katolta putoava lumi tai jää. Henkilökohtaiset sairaudet voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Erityisesti vanhemmilla asukkailla sairauskohtauksien mahdollisuus kasvaa. Todennäköisimmin tapaturma sattuu kotona esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä. Näitä ovat esimerkiksi pienet palovammat tai viillot. Kotona voi sattua myös sähkötapaturma, jos käytetään viallisia sähkölaitteita tai esimerkiksi kännykän akku vioittuu. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. Pienet haverit asuinkiinteistöissä todennäköisiä. Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara. |
Asukkaiden havaitessa puutteita, ilmoittaa hän niistä kiinteistöhuoltoon tai yhtiön hallitukselle. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Yleisten tilojen kunnossapidosta huolehditaan. Kulkureiteillä ei säilytetä ylimääräistä tavaraa. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että ajoneuvot pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella. |
|
Tulipalo Asuinkiinteistöissä tilastollisesti yleisimmät tulipalojen aiheuttajat ovat ruuanlaitto, avotulen käyttö sekä viallisten sähkölaitteiden käyttö. Usein tulipalojen alkamiseen liittyy ihmisen toiminta tai huolimattomuus. Toisinaan tulipalo voi aiheutua myös ihmisestä riippumatta, esimerkiksi viallisessa tai huoltamattomassa sähkökeskuksessa (esim. oikosulut). Tulitöiden tekeminen on aina tulipaloriski. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot | Avotulen käyttö ja ruuanlaitto vain valvottuna. Rikkinäisten sähkölaitteita ei saa käyttää (tapaturma- ja tulipaloriski). Isompia kodinkoneita (pesukoneet) ei tule käyttää ilman valvontaa. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että ajoneuvot pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella. |
|
Vahingonteot, varkaudet Mm. graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot. |
Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla olevala puukasa) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat. | Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta vahingossa ovia. Lukitukseen ja valaistukseen liittyvät puutteet ilmoitetaan kiinteistöhuollolle. |
|
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto. |
Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkilliset tai suunnitellut sähkökatkot eivät lyhytaikaisesti aiheuta asumiseen suurempia ongelmia, mutta pidentyessään hankaloittavat asumista merkittävästi. | Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta asukkaita suositellaan varautuvan niihin kotivaralla, jonka perusajatus on että kaikkien tulisi pärjätä kotioloissa 72 tuntia omavaraisesti. Kotivaraan ja omatoimiseen varautumiseen lisätietoja suomalaisten viranomaisten ja yhdistysten perustamassa 72 tuntia - sivustolla. Jos asukkaalla on vaikeuksia tulla toimeen omatoimisesti, tulee katkotilanteisiin varautua vakavammin ja olla valmiina hakemaan myös ulkopuolista apua. Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon. |
|
Vesivahinko Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen). |
Mahdolliset omaisuusvahingot | Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, ilmoitetaan puutteista, käytetään kodinkoneita (pesukoneet) vain valvottuina, laitteiden uusimisen myötä suositellaan aina vuotokaukaloa, pidetään sadevesiviemärit kunnossa. |
|
Kaasuvaara lähialueella Syynä voivat olla esimerkiksi kemikaalikuljetusonnettomuus lähellä olevilla kuljetusväylillä tai tulipalo naapurikiinteistössä. |
Seurauksena mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. | Noudatetaan viranomaisen hätätiedotteita, jotka voivat tulla tekstiviestillä, TV:n tai internetin välityksellä tai viime kädessä pelastuslaitoksen kaiutinautoilla. Tärkeimpänä toimenpiteenä yleensä ilmanvaihdon sulku ja sisälle suojautuminen. |
|
Poikkeustilanteet Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma. |
Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi. | Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Omatoiminen varautuminen helpottaa asukkaiden toimintaa poikkeustilanteissa. Omatoimiseen varautumiseen liittyvää tietoa löytyy 72 tuntia - sivustolta. |
|
Tulva Vesistö-, hulevesi-, pohjavesi- tai viemärivesitulva |
Mahdolliset omaisuusvahingot. Toiminnan häiriö: tekniset laitteet voivat vahingoittua --> kohteen talotekniikan toiminta voi häiriintyä. |
Kiinteistöllä tehtävät hulevesiviemärin huoltotoimet ja jätevesiviemärin oikeanlainen käyttö vähentävät tukosten riskiä. Seurataan Ilmatieteen laitoksen antamia sadevaroituksia ja reagoidaan niihin tarpeen vaatiessa suojaamalla tarvittava irtaimisto sekä tiedottamalla asukkaita tarpeen vaatimalla tavalla. Kohde sijaitsee tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella, mikä vähentää pohjaveden muodostumista ja alentaa pohjaveden pintaa. Alueella on maanalaista infraa, jonka vaikutuksesta pohjavedenpintaa on jo mahdollisesti alennettu. |
|
Ilmastonmuutosriskit Keskeisimmät ilmastoriskit ovat veteen ja lämpötilaan liittyviä |
Mahdolliset vaikutukset kiinteistön käyttäjiin. Mahdolliset omaisuusvahingot. |
Tarkistetaan ja ylläpidetään erityisesti veden ohjautumisen toimivuutta tulvatilanteessa. Katon vedenpoistokapasiteetin ylläpitäminen ja veden ohjautumisen toimivuus tulvatilanteessa. Lämpötilaan liittyvissä haasteissa tarkastellaan jäähdytysjärjestelmän kapasiteetin ja tilajäähdytyksen tarvetta. |
|
Ympäristövaarat Vahingollisen aineen valuminen / joutuminen ympäristöön tai viemäriin |
Ympäristövaara | Mikäli jotain ympäristölle haitallista ainetta pääsee vuotamaan, otetaan aina välittömästi yhteyttä huoltoon. Lisäksi mahdolliset kiinteistön teknisten laitteiden yhteydessä olevat vuotoanturit toimittavat poikkeustilanteesta tiedon välittömästi huollolle, joka reagoi tilanteeseen ja ohjaa kiinteistön käyttäjiä tarpeen mukaan. Alueella ei tehdä autojen huolto- / kunnostustöitä, joista aiheutuisi vaaraa ympäristölle. Jätehuolto on järjestetty asianmukaisesti: Tyhjennykset säännöllisesti sopimuksen mukaan. Jätteiden lajittelu. |
|
Aurinkovoimala Tulipalo paneelissa tai komponentissa katolla. Ihmisen pelastaminen (sähkötapaturma) |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot | Järjestelmän opastus (varoituskilvet ja merkinnät). Aurinkovoimalan erotuksen ohjeistus ja merkintä. Työturvallisuus asennus- ja huoltotöissä. |
Conclusions of the hazard and risk assessment
Kohde on käyttötarkoitukseltaan asuintalo, ja siihen liittyvät arkiset vaarat ja riskit ovat tähän sidottuja. Yleisimmät vahinkotapahtumat asuinkiinteistöissä ovat tapaturmia, ja tilastollisesti ne tapahtuvat todennäköisesti asuinhuoneiston sisällä. Normaaliin asumiseen liittyviä vaaranpaikkoja ovat myös liukastumiset ja kompastumiset piha-alueella tai yleisissä tiloissa.
Tyypilliset vaarat ja riskit johtuvat yleensä ihmisen toiminnasta tai viallisista laitteista. Päivittäisellä arkisella turvallisuuden huomioimisella voidaan ennaltaehkäistä tulipaloja ja muita vaaratilanteita.
Kaikkien talossa asuvien sekä siellä työskentelevien tehtävänä on ylläpitää turvallisuutta. Rakennuksen tilat ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:
tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
Nämä vaatimukset täytetään, kun huolehditaan siitä, että rakennuksen tilat ja ympäristö pidetään siistinä, ja mahdollisista puutteista ilmoitetaan eteenpäin kiinteistön ylläpitoon.
Yhtiön ympäristöön aiheuttamat vaarat ovat vähäiset. Yhtiön tiloissa ei käsitellä vaarallisia aineita. Jätehuolto on järjestetty.
Safety procedures
Extinguishing equipment
| Location | Extinguishing equipment |
|---|---|
| Kerhotila, liiketila, IV-konehuone | Fire extinguisher |
- at least yearly when the extinguisher is subjected to factors affecting its operational ability, such as moisture, vibration or fluctuations in temperature (outdoor areas)
- at least once every two years (indoor areas)
Safety equipment
Smoke extraction
The purpose of smoke ventilation is to remove fire gases, smoke and heat from the premises. The smoke ventilation equipment must be maintained and tested regularly according to the user maintenance instructions. The smoke ventilation equipment may only be used by the rescue services.
| Description | Kellarin irtainvarastosta ja väestönsuojasta savunpoisto savunpoistokuilun kautta maan tasalle. Luukkujen avaus ulkoa käsin. Yhteistiloista ja asunnoista savunpoisto käsin avattavien ovien ja luukkujen kautta. Porrashuoneessa on etälaukaistava savunpoisto. Laukaisupainike on 1. kerroksessa porrashuoneen sisäänkäynnillä. Autosuojassa on oma erillinen savunpoistojärjestelmä. Järjestelmän laukaisukeskus on sijoitettu kellariin johtavaan palo-osastoidun porrashuoneen yhteyteen. Laukaisukeskukselta ohjataan myös porrashuoneen savunpoistoa. |
|---|---|
| Location of centre | SPOK sijaitsee kellariin johtavalla hyökkäysreitillä |
| Smoke removal activation | Porrashuoneen sisäänkäynnillä 1. kerroksessa ja SPOK |
Exit guide, security or signal light
Emergency exit signs show how to to exit the building. Any faulty or incomplete signs must be reported to property maintenance services.
| Description | Verkkovirtaan kytketyt akulliset poistumisopasteet |
|---|---|
| Coverage | IV-konehuone ja liiketila |
Ventilation emergency stop
If the building is subjected to an external danger, such as fire gases from an adjacent building, the ventilation must be shut off. In such a case, the rescue authorities usually issue an emergency warning, providing additional instructions, such as to turn off ventilation systems.
Air ventilation can be stopped by anyone.
Ventilation emergency stop: SPOK (sijaitsee kellariin johtavalla hyökkäysreitillä)
Fire safety
Smoke detector
The purpose of fire alarms is to alert of any imminent fire. This will enable measures to extinguish the fire, warn others and take rescue measures.
| Location | Asunnot ja porrashuone |
|---|---|
| Description | Verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet |
| Coverage | Asunnoissa vähintään 1kpl jokaista alkavaa 60m2 kohden |
| System model | Mains |
Hot work
Hot work is defined as work in which sparks arise or in which naked flames or other heat sources are used and may cause a fire hazard. Such work includes e.g. oxyacetylene and arc welding, flame and arc cutting, disc cutting and metal grinding, which create sparks, as well as work involving the use of gas burners, other open fire or combustion air blowers.
Performing hot work at a temporary hot work site always requires a permission granted by a person responsible for the hot work. The hot work permission ensures the actions of the different parties regarding safety and fire protection. The person conducting the hot work must have a hot work licence.
The property manager office grants the hot work permissions.
Other arrangements
Lift
| Location | Porrashuone |
|---|---|
| Description | Henkilöhissi |
| Maintenance company | Kone Hissit Oy |
Ventilation device
| Location | IV-konehuone sijaitsee katolla |
|---|---|
| Description | Keskitetty koneellinen tulo-poistoilmanvaihto |
| Emergency stop switch location | SPOK (sijaitsee kellariin johtavalla hyökkäysreitillä) |
Solar power station
| Location | Katolla on aurinkopaneeleja. |
|---|---|
| Description | Invertteri sijaitsee IV-konehuoneessa. |
Waste disposal
| Location |
|
|---|---|
| Description | Kaksi jätehuonetta. Jätehuone 1 on asukkaiden käyttöön (palo-osastoitu jätehuone) Jätehuone 2 on liiketilan käytössä (kuuluu ravintolan palo-osastoon) |
Action guidelines
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
Voit soittaa hätäpuhelun 112 Suomi -sovelluksella, kun olet ladannut sen puhelimeesi etukäteen. Silloin hätäkeskuspäivystäjä näkee välittömästi sijainnin, josta puhelu tulee.
lataa 112- sovellus puhelimeesi
Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. Noudata annettuja ohjeita parhaasi mukaan.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia, pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista.
Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa.
Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Kuuntele autettavaa.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Sähkökatkot
Toiminta sähkökatkon aikana:
- Tarkista ensin sulakkeet. Jos ne ovat ehjät, selvitä toimivatko naapurisi tai naapuritalojen sähköt.
- Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, on häiriö jo tiedossa ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Useimmilla sähköntoimittajilla on nauhoitettu häiriötiedote vikapalvelunumerossa, joka kertoo tiedossa olevan sähkökatkotilanteen alueellasi.
- Mikäli sähköjen palauduttua sähköt käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, saattaa syynä olla sähköverkon nollajohtimen katkeaminen. Tästä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Näissä tilanteissa katkaise sähkö pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajasi vikapäivystykseen.
- Sähkökatkon jatkuessa pidempään varaudu etenkin talvisaikaan lämpimin vaattein sekä tarvittaessa kotivaran avulla. Kotivara tarkoittaa ruokaa ja muita tarpeellisia tarvikkeita, joiden avulla voi selvitä 72 tuntia. Lisätietoa löytyy 72-tuntia- sivustolta.
Hyvä tietää sähkökatkon aikana
- päällä olleet sähkölaitteet (esim. liesi tai uunit) tulee sammuttaa, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa
- jääkaappi ja pakastin sammuvat ja niiden avaamista kannattaa välttää, jotta elintarvikkeet eivät ala pilaantua
- vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä
- Älä laske vettä viemäriin, vaikka vettä tulisikin hanasta
- Jos lasket hanasta vettä, laita alle jokin astia, johon valuva vesi kerääntyy. Vettä voi juoda sähkökatkon aikana.
- Jos sähkökatko tapahtuu talvipakkasilla, koti viilenee äkkiä
- Ota käyttöön lämpimät vaatteet ja peitot. Sulje ikkunat ja pidä ulko-ovi kiinni.
Ennakoiduista sähköpulatilanteista pyritään tiedottamaan etukäteen. Aina tietoa ei ole mahdollista antaa etukäteen. Seuraamalla viranomaistiedotusta esimerkiksi YLE:n kautta saat tietoa ennakoiduista sähkökatkoista.
Sairauskohtaus tai tapaturma
Selvitä mitä on tapahtunut
- Onko henkilö kaatunut tai pyörtynyt?
- Onko mahdollisesti silminnäkijöitä, jotka osaisivat kertoa tarkemmin tapahtuneesta?
- Onko henkilö heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla?
Tee hätäilmoitus
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat.
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
Anna tarvittaessa ensiapua
- Jos henkilö ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja kokeile tuntuuko ilmaa kulkevan.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- 30 painallusta, 2 puhallusta
Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
Tarkkaile potilasta.
- Jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia ennen pelastuslaitoksen saapumista, ilmoita siitä soittamalla uudelleen hätänumeroon 112, jotta hätäkeskuksessa voidaan tehdä uusi tilannearvio.
Opasta ammattiauttajat nopeasti potilaan luokse
- Kerro ammattiauttajille mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.
Tulipalo
Pelasta
- Suorita tilannearvio. Pelasta välittömässä vaarassa olevat.
- Varo hengittämästä savua! Savu on erittäin myrkyllistä ja hengitettynä aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti.
Hälytä
- Soita hätänumeroon 112 turvallisesta paikasta.
- Kerro kuka olet, missä palaa (osoite ja kerros), mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Sammuta ja rajoita
- Suorita alkusammutus mahdollisuuksien mukaan.
- Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla se sammutuspeitteellä.
- Sähkölaitepalossa katkaise laitteen virta, tämän jälkeen voit aloittaa ensisammutuksen.
- Poista lähellä olevat tulenarat esineet ja syttyvät aineet.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla ikkunat ja asunnon ovi poistuessasi.
Opasta
Opasta pelastushenkilöstö paikalle tai järjestä opastus. Esimerkki: yksi henkilö opastaa parkkipaikan reunassa ja toinen rakennuksen vieressä.
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Kuunkehrän pysäköintialue
Vesivahinko
Toimintaohjeet
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
- Ilmoita asiasta välittömästi huoltoon
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
- Selvitä vesivaaran aiheuttaja.
- Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se.
- Pyri estämään veden pääsy rakennukseen
- Hälytä tarvittaessa lisäapua (kiinteistöhuolto, naapurit)
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia.
Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. Väestöhälyttimet on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona olevien ihmisten varoittamiseen. Hälyttimien ääni ei välttämättä kuulu sisätiloihin.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
- Siirry sisälle. Pysy sisällä.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.
Vaaratiedote
Yleiseen vaaramerkkiin liittyen annetaan vaaratiedote.
Vaaratiedote on löydettävissä:
- radio
- teksti tvn sivulla 112
- televisioruudun ylälaidassa juoksevana tekstinä
- 112 Suomi- sovellus
- pelastustoimi.fi
- 112.fi
Säteilyvaara
Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle
Sisälle suojautuminen on säteilyvaaratilanteessa ensisijainen suojelutoimenpide.
Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja.
Joditabletit
Joditablettien ottaminen on toissijainen tukitoimi, jota suositellaan enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville.
Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletteja tulisi olla 2 per henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville.
Suojaa ruokasi ja juomavesi
Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä.
Ulkona liikkuminen
Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi
Poistuminen
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että asuinrakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Poistumisen on voitava tapahtua myös pimeässä, joten kulkureittien on oltava joka hetki esteettöminä.
Kerrostalossa pääasiallinen poistumisreitti on porrashuone. Jos porrashuoneessa on savua, pysy huoneistossa ja hälytä apua soittamalla 112.
Varatienä toimivat asuntojen parvekkeet. Pelastuslaitos avustaa pelastautumisessa.
Omatoiminen varautuminen
Omatoiminen varautuminen on jokaisen keino varautua erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin, joita ovat muun muassa sähkö- tai tietoliikennekatkot, myrskyt, pandemiat, yleisen vaaramerkin alaiset tilanteet ja poikkeusolot.
Asukkaiden omatoiminen varautuminen helpottaa poikkeuksellisessa tilanteessa viranomaisten toimintaa, koska voimavaroja käytetään eniten apua tarvitseviin kohteisiin. Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin on tärkeää, sillä yhteiskunnan palvelut voivat häiriintyä häiriötilanteen seurauksena. Tällöin voi olla mahdotonta saada ruokaa, juomaa, lääkkeitä tai muita välttämättömiä tarvikkeita kaupoista tai muilta palveluntarjoajilta.
Viranomaisten ja järjestöjen häiriötilanteen varautumissuositus on 72 tuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että kotitalouden tulisi pystyä selviytymään itsenäisesti kolme vuorokautta. Alla olevan linkkien takaa Varautuminen kotona- esite sekä 72 tuntia- verkkosivusto, joihin on koottu varautumiskeinoja erilaisia häiriötilanteita varten.
Kotivara
Kotona tulisi olla riittävästi ruokaa, juomaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita, jotta voidaan selviytyä 72 tuntia.
Kotoa tulisi löytyä ainakin seuraavat:
- Ruokaa ja juomaa
- Lääkkeitä
- Vettä
- Hygieniatarvikkeita
- Taskulamppu tai kynttilät
- Paristoja
- Radio
- Ensiapuvälineet
- Lämpimiä vaatteita
Sisälle suojautuminen
Sisälle suojaudutaan viranomaisen antaessa yleisen vaaramerkin. Vaaramerkin kuullessasi siirry sisälle ja toimi viranomaisten antamisen ohjeiden mukaan.
Väestönsuojelu
Väestönsuojaan suojaudutaan vain viranomaisen erillisestä käskystä. Väestönsuojien tarkoitus on suojata ihmisiä sotatilanteessa aseellisilta hyökkäyksiltä.
Tietoa väestönsuojelusta:
Säilyttäminen
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen. Käsittele siksi palovaarallisia aineita aina ohjeiden mukaan.
Palovaarallisten aineiden säilyttäminen huoneistokohtaisissa varastoissa on kokonaan kielletty.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Asuinhuoneistot ja niihin kuuluvat parvekkeet, terassit tai vastaavat tilat
- Asunnoissa tulee välttää tarpeettomien tavaroiden varastointia.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom
Epäselvissä tapauksissa tulee aina ottaa yhteyttä paikallisen pelastuslaitoksen palotarkastajaan.
Suojaväistö
Suojaväistöllä tarkoitetaan väestön siirtämistä johdetusti pois vaara-alueelta tilanteissa, joissa sen katsotaan aiheuttavan pienemmän riskin sisätiloihin suojautumiseen verrattuna. Tällaisia tilanteita ovat kaikki nopeasti kehittyvät vaarallisten aineiden onnettomuudet, voimakkaat palokaasujen aiheuttamat haitat, räjähdysvaara ja säteilytilanne.
Suojaväistö tehdään aina viranomaisten erillisen määräyksen perusteella. Viranomaiset ovat jo ennakolta suunnitelleet suojaväistön suorittamisen alueelta ja varanneet siihen tarvittavan kuljetuskaluston.
Tulva
Tulvatilanne
- Seurataan viranomaisten tiedotuksia ja ohjeita.
- Suojataan tulvavaarassa olevat sähkölaitteet tai otetaan ne pois toiminnasta.
- Ei käytetä sähkölaitteita
- Otetaan yhteyttä huoltoyhtiöön.
- Soitetaan yleiseen hätänumeroon 112 välittömässä vaaratilanteessa.
- Kerro sijaintisi ja pyydä apua. Hätäkeskus antaa lisäohjeita.
- Käytetään portaita hissin sijaan.
- Vältetään joutumasta kosketuksiin tulvaveden kanssa, sillä tulvavesi saattaa sisältää terveydelle haitallisia aineita.
Tulvan jälkeen
- Varmistetaan sähkölaitteiden toimivuus.
- Tarkastetaan rakennuksen ja omaisuuden vahingot ja otetaan tarvittaessa yhteyttä vakuutusyhtiöön.
- Kuivataan ja puhdistetaan kostuneet rakenteet ja irtaimisto.
Civil defence
The purpose of the civil defence shelter is to protect people from collapses, explosion pressure waves and fragments, gases, radiation and fire. This property has a civil defence shelter. It is recommended that a civil defence shelter have an elected manager and deputy. It is good for the property's shelter's manager to learn how to use the equipment and how to prepare the shelter for use.
In Finland there are enough civil defence shelters for approximately 3.8 million people. Civil defence shelters are found both in domestic and other properties. In addition to shelters in properties, there are also public ones, such as rock shelters. Such civil defence shelters are public, usually the responsibilitity of the cities and only located in major cities.
Under normal circumstances the shelters are used for various activities, such as sports or storage, or other kinds of useful purposes. A civil defence shelter must however be ready for use within 72 hours should the authorities give an order to prepare it.
With civil defence shelters it is important to protect metal parts from rusting, insulation staying intact, machinery remaining functional, and equipment kept safe in stock.
This property has a civil defence shelter:
| Location | Protection grade | Location of equipment |
|---|---|---|
| Kellarikerros | S1 | Väestönsuojassa |
The civil defence shelter is in class S1. The civil defence shelter in protection class S1 is a newer shelter, built after 1971. It is possible to stay in this shelter model for long time periods. The shelter has a manually operated or mechanical air intake machinery, equipped with a pre-filter and an activated carbon particle filter.
The authorities provide instructions by radio if it is necessary to move to civil defence shelters and information on which of the public shelters people are to move to. Moving into the civil defence shelters therefore always happens as a result of direction by the authorities. Accidents occurring in normal times do not generally ever require taking cover in civil defence shelters, with taking cover indoors being sufficient. There are 110,000 spaces altogether in the civil defence shelters of Finland.
Civil defence shelter maintenance.
A civil defence shelter as well as civil defence equipment and devices must be maintained in such condition that the shelter can be made operational in 72 hours. A shelter can also be used for other purposes, as long as making it operational takes no longer than stated before. Normal time use is not allowed to damage the shelter nor prevent it being inspected or tested for leakage.
It is not permitted to store pollutant liquids in a shelter nor is it permitted to make holes in surrounding structures. Protective doors, hatches and air ventilation machinery must not be moved from their designated spots nor is it permitted to use the air ventilation machinery for air ventilation under normal circumstances. It is permitted to install a door to the protective door's opening. Even during normal times it should be ensured that at least half of the shelter is free in case of a sudden need to take shelter.
- Additionally you should take note of the following:
-
- The civil defence shelter owner and manager must make sure that the shelter, its equipment and machinery are kept operational and maintained and inspected accordingly.
- An appointed person inspects and test uses the shelter's doors, hatches, tightness, air conditioning and electricity equipment, as well as the drains, yearly according to the directions from the equipment retailer.
- In order to ensure the shelter equipment is operational they ought to be inspected and serviced at least every 10 years unless the manufacturer has stated a shorter maintenance period.
- An inspection log must be drafted when checking machinery's functionality, where machine-specific inspections are marked. The inspection log must be presented to the rescue authorities when asked for.
- The owner and the proprietor of the property must ensure that the civil defence shelter has such equipment that it can be made operational. This equipment consist of items such as spare water containers, waste containers, dry lavatories, and beds.
Renovating the civil defence shelter
- When proceeding to an improved level of protection
-
- A civil defence shelter is assigned a care person, who is in charge of renovation. S/He must know the machinery in the shelter as well as know how to use it. Additionally, the shelter's care person is responsible for the general order and cleanliness, as well as discipline, in the shelter.
- The shelter is emptied of the goods stored in it, or that have otherwise collected there, in accordance with the clearing plan.
- All temporary structures are taken down and taken out of the shelter.
- Hinges, latches, etc. from doors and hatches are inspected, lubricated, and serviced.
- Door insulations are inspected and put in place according to instructions.
- Inspection of the emergency exit hallway and hatch for functionality and use.
- Dry toilets (15 plastic bags per toilet) are distributed into the dry toilet spaces. The toilet spaces are partitioned off with curtains or boards. There is to be one toilet space per every 20 m² .
- All vents (HWA) are checked for functionality by turning them from one extreme setting to another.
- Spare water containers are cleaned and filled up. The filling hose and other equipment are checked at the same time. The showers for the decontamination tent are installed and tested out. There should be 50 litres of water per square metre in the shelter, meaning 50 x 80 = 4,000 litres (or 30 litres/person).
- Floor drains are cleaned and their functionality is tested by pouring water into them. Attention! The floor drain has a closing valve.
- Air pressure valves are checked and joints are lubricated.
- Air ventilation openings used in normal conditions are blocked off by installing dust covers with insulation.
- The condition of the pressure valves is checked from outside the shelter.
- Air ventilation shafts and filters are cleaned.
- All pipes, connections, and machinery connected with air ventilation are checked. Special filters are installed according to the machine's installation guide.
- The functioning of exit valves is checked by turning them from one extreme setting to another.
- Check overpressure indicator for: fluid, the pipes opening, that the meter reads 0, and the spare fluid (dyed fuel oil).
- The balometer sensitivity is tested with a test use.
- Pressurisation of the shelter is to be checked; the pressure test is conducted according to the machine manufacturer's instructions. The aim is to verify that there is enough overpressure, and that the shelter doesn't leak too much air out.
- Examine and inspect the functionality of the shelter's phone, antenna, appliance fuses, lighting, backup batteries, spare lightbulbs and spare fuses, switches and power outlets, etc.
- Equip the shelter with appropriate gear (attachment) in accordance with regulations.
- The spaces in the shelter are divided according to the plan made beforehand into general living and activity spaces (men/women, protection personnel, staff, customers). Each sheltered person has their own personal living space containing personal items, medication, and long- life provisions.
- The shelter contains enough seats, tables, and bunkbeds for approximately one third of the people coming into the shelter.
- For exceptional circumstances, there should also be equipment and goods that will make a longer stay possible (e.g. entertainment).
- Check functionality of spare lighting.
- Signs guiding the way to the shelter must be installed in passages and corridors.
Civil defence material
Civil defence material can be divided into two categories: shelter- specific material and protection staff material. Each civil defence shelter should have the shelter-specific material reserved for it as well as the protection material for the shelter manager and his/her deputy.
Material is usable in normal conditions in care and maintenance activities, assuming that the material is stored in the property where it belongs. Tools belonging to the civil defence shelter must be usable when the shelter is issued to be used.
| Tag | Count |
|---|---|
| Stretchers | 1 |
| Water preservation solution | Based on the amount |
| Crowbar | 1 |
| The shelter's tag places | 1 |
| Hand light | 2 |
| Bucket hose | 1 |
| Tag | Additional information |
|---|---|
| Peening hammer | 2 kg |
| Cutting chisel | 300 mm |
| Spike chisel | 300 mm |
| Power cutters | approx. 600 mm |
| Hatchet | approx. 400 mm |
| Entrenching spade | approx. 500 mm when folded |
| Crowbar | approx. 600 mm |
| Handsaw | blade 500 mm |
| Hacksaw | blade 310 mm |
| Hacksaw blades | 5 to spare |
| Adjustable wrench | max. a 35 mm jaw |
| A slotted screwdriver | tip 8 mm, blade 150 mm |
| Phillips head screwdriver | |
| Carpenter's hammer | 0.5 kg |
| Nails | 2 kg, 75, 100, and 125 mm |
| Belt-knife | approx. 200 mm |
| Rescue rope | d=12 mm, 20 m |
| Safety and protection staff's material | For every 100 residents |
|---|---|
| Civilian gas mask and civil defence shelter filters | 2 |
| Hard hat | 2 |
| Protective glasses | 2 |
| First aid kit and protective bandage pack | 1 |
| Sterile first aid dressing | 2 |
| Geiger counter / over 100 person property | 1 |
| Iodine tablets | 2/resident |
| Guide on building protection (Kodin turvaopas, SPEK) | 2 |